Finnsco SM-Ralli

5.10.2009

Tavoitteena oli kauden ensimmäinen voitto ja Pronssi Mitali.

Kauden viimeinen SM-ralli ajettiin Hyvinkään alueella. Kisaan oli mukava lähteä. Olihan takana hyviä kilsoja Italiasta, tosin erilaisella autolla ja pieni viimeistely testi Keski-Suomessa. TMR oli jälleen tehnyt auton jousituksen parissa kovasti töitä sitten viime rallin. Itekkin ajettiin torstaina ennen rallia pieni testi, jos kokeiltiin autoa. Kaikki tuntui pelaavan hyvän ja vauhti oli taas mun mielestä kasvanut.

Kisan nuotitus oli ohjelmassa perjantaina. 2päiväinen kisa ja yli 200 ek kilometriä, eli nyt taas kunnon ralli. Tälläisiä kilometrejä pitäisi olla kaikki SM-ralleissa, mutta se ei valitettavasti ole mahdollista. Reitti oli todella hieno, vaikea, monipuolinen ja todella haastava. Muutama ek ajettaisiin lauantain iltana pimeässäkin, jota ei ole sitten kauden avauskisan tapahtunutkaan. Aino pieni negatiivinen asia oli heinäpaalit joita järjestäjä oli laittanut pätkille. Näillä koitettiin estää kuskeja oikaisemasta ja näin säästää ojia jne...Ei siitä mitään että näin tehdään mutta pieni järjenkäyttö on sallittu, ei niitä paaleja olisi tarvinnut tielle asti laittaa, näin muutettiin keinotekoisesti tien muotoa ja tehtiin hallaa myös turvallisuus puolella. Onneksi kaikki meni siltä osin hyvin.

Kisa alkoi klo 10 lauantai aamuna. Ensimmäinen lenkki koostui 3 eksta. Eka ek oli Salon Juhan todela hyvin tuntema tie, joten tiesin että siinä pitäisi heti saada rytmistä hyvin kiinni ja joutuisimme ajamaan pikkuisen kovemmalla riskillä. Homma toimikin hienosti vaikkakin tien liukkaus teki ajamisesta todella vaikeata. Säätöjen kanssa oli pientä toivomisen varaa , mutta se saataisiin korjattua. Ek tuli tosi hyvin, mahtui sinne yksi huima tilannekkin mutta siitä selvittiin. Jäätiin Juhalle vain 0.9s. Toiselle eklle tehtiin autoon pieni muutos ja se auttoikin hiukan. Valitettavasti tein todella pienen virheen pätkällä ja siinä meni pari sekkaa aikaa, yritystäkin hiukan laskettiin kun halusimme nähdä miten vauhti riittäisi niin. Hyvin riitti. Seuraavan ek viimeinen mutka oli risteys joka jostain syystä ei meinannut onnistua mitenkään, mutkan jälkeen oli tietenkin pitkä suora maaliin eli hävittiin siinä aika monta sekuntia. Eroa huoltoon tullessa oli Juhaan n.8s ja olimme toisena. Suomen mestaruuden varmistanut Jari Ketomaa oli kolmantena.

Huollossa teimme vielä pieniä muutoksia autoon, ja niillä toivoimme saavamme apua ajamiseen. Yleisö ekn jälkeen ajettiin samat ekt uudestaan. Ajo maittoi ja auto pelasi hienosti, Juha vaan meni näillä "kotiteillään" vähän kovempaa. Olimme kuitenkin hyvin luottavaisin mielin liikenteessä sillä vielä oli paljon kisaa jäljellä. Kutos eklla meille sattui pieni virhe, ajoin vähän liian sisältä hitaaseen oikeaan ja keula otti maavalliin kiinni sillä seurauksella, että se siirti auton keulaa ja mentiin vähän ulos tieltä, onneksi tulimme melkein samalla vauhdilla takaisin, mutta aikaa siinä vähän meni. Sen jälkeen oli ajaminen hetken aikaa aikamoista hakemista mutta onneksi saatiin taas rytmistä kiinni. Siinä menetettiin Juhalla n.7s ja koko pätkällä 10. Eroa oli Juhaan n.20s joten ei mitään ollut vielä ratkaistu.

Huollon jälkeen oli taas yleisöpätkä joka oli ihan hyvää viihdettä katsojille. Tästä suuntasimme kolmelle uudelle pätkälle, jotka ajettaisiin myös pimeässa. Tarkoitus oli ajaa samalla tavalla, sellasta vauhtia mikä tuntui hyvältä. Niin lähdimmekin ajamaan. n.3km kohdalla oli risteys mihin tulimme samaa aikaa Salon kanssa, siitä lähdettiin kiihdyttämään ylmäkeen ja oli vasen mutka ja siitä 100m seuraavaan oikeaan joka kiristyi ikävästä. Tosi vaikea paikki, koska mutka oli "piilossa" metsän takana eikä kiristymis kohtaa nähnyt. Meillä oli tilanteessa yhden pykälän liian kova nuotti eikä mitään ollut tehtävissä. Mentiin mun puoli edellä ulos tieltä ja takapyörä osui kovaa kiveen, se heitti meidät poikittain ja jotenkin siitä päädyttiin kyljelleen puuhun nojaten. Onnea oli sikäli tapauksessa, että vauhtia oli aika paljon ja tuhot oli voinut olla paljon isommat. Tässäkin huomaamme se, että kukaan ei ole täydellinen. Virheitä sattuu vaikka olisi enemmänkin kokemusta. Nuotin mukaan kun ajetaan ja siihen 110% luotetaan on kaiken oltava aina oikein. Näin nyt sattui tällä kertaa. Kun yrittää niin välillä tapahtuu, kuuluu lajin luonteeseen.

Vaikka nyt valui SM-Pronssi viemäristä alas niin enemmän harmitti se, että oltais hyvin pystytty taistelemaan kisan voitosta Juhan ja Jarin kanssa.

Tästä nyt vaan nokka pystyyn ja katseet suunnataan jo tulevaisuuteen.

Haluan tässä vaiheessa kiittää kaikkia todella tärkeitä yhteistyökumppaneita menneestä kaudesta 2009. Toivottavasti ensivuosi jatkuu vauhdillisesti siitä mihin nyt pääsimme ja taistelemme tosissaan Suomen Mestaruudesta.

Ensikauden neuvottelut on jo pitkällä ja toivottavasti pystymmenkin lähiviikkoina kertomaan hyviä uutisia siltä saralta.

Seuraavaksi on ohjelmassa työntekoa ja ensikauteen valmistaumista sekä ehkä yksi kisa ulkomailla.

Palataan asiaan,

Krisse