Pelkokerroin-juontaja Aleksi Valavuori kertoo tässä blogissa peleistä, vedoista ja elämästään.


Taidan olla paisti

18.5.2009

Koska kaikki puhuvat yleensä vaan voitoistaan, minä ajattelin puhua tappioista. Pokeriin kuuluu ylä -ja alamäet. Itselläni on käynnissä tuo jälkimmäinen, ainakin mitä käteispeleihin tulee. Algarvessa tuli livessä nuhaan oikein kunnolla, yhtä iltaa lukuunottamatta. Nettiturnaukset sen sijaan sujuvat paremmin kuin koskaan. Pitäisiköhän tosta vetää joku johtopäätös?

Joillekin on vaikeaa puhua omista tappioistaan. Mulle se ei tuota vaikeuksia, kuten ei muistakaan kovista ja vähemmän mukavista aiheista keskustelu. Avoimuus yleensä kehittää aina. Varmasti löytyy aina selkään iskijöitä, mutta mitä sitten. Tärkeintä on itse tietää missä mennään. Älkää miettikö liikaa, mitä muut ajattelevat. Omista tappioistaan puhuminen vaatii huomattavasti enemmän boollseja, kuin muiden tappioiden tai omien voittojen kommentointi. Tämä pätee myös muihinkin elämän osa-alueisiin. Jos pystyt oppimaan tappioista, olet jatkossa voittaja. Toivottavasti tällä tarinalla on jokin opetus, ja muutkin paistit oppivat tästä jotain.

Viimeisen kahden viikon aikana olen onnistunut voittamaan kaksi nettiturnausta. Pelannut molemmissa loistavaa peliä ja ottanut omaan tasooni nähden varsin mukavat palkintorahat. Sen sijaan käteispöytiin, ainakaan isompiin sellaisiin ei tunnu taito/kärsivällisyys vielä riittävän. Ei sinne päinkään. Se mikä turnauksista on tullut viime aikoina, on myös mennyt käteispöydissä ja enemmänkin. Viheltäen tulee, laulaen menee.

Kun katsoo viime aikojen kassavirtaa, on aika tehdä päätöksiä. Loppuvuodesta pelasin loistavaa ja voitollista peliä. Sen jälkeen itseluottamus taisi nousta liiankin suureksi ja kuokkaan tuli. Ihan sama, jos ammattipelaaja haastaisi Aminin nyrkkeilyssä. Eihän siitä hyvä heilu. Amatööri vs. ammattilainen, takkiin tulee aivan varmasti. Tuttu tarina varmasti monelle. Siis back to basics. Nyt tämä paisti pelaa seuraavat kuukaudet pelkästään turnauksia, ja pysyttelee visusti pois omaan tasooni nähden liian suurista käteispöydistä. Etenkin illan pikkutunteina, jolloin keskittymiskyky on välillä todella hakusessa.

Ai niin. Juttelin muutaman merkittävillä panoksilla pelaavan suomalaisen nettiharjan kanssa Algarven Unibet Openissa. Yksi minun nimimerkeistäni oli hyvässä tiedossa ja se nimimerkki on nyt kuopattu ;) Olisikohan sillä osuutta asiaan, että pelasimme eräällä reissulla hotellihuoneessani, minun nimimerkillä ja isolla remmillä. Jossain on myyrä.

Siis nettiharjat, olen pahoillani, tämä paisti poistuu niistä karkeloista. Onneksi tappiot ovat olleet suhteellisen maltillisia ja turnausvoitot tasoittaneet niitä jonkin verran. Kun voitan Unibet Open Lontoossa tai lotossa, palaan isompiin pöytiin ;) Kummatkin vaihtoehdot tuntuvat tällä hetkellä yhtä todennäköisiltä.

Uuteen nousuun. Siis pokerinousuun ja maltilliseen sellaiseen. Välillä on hyvä katsoa peiliin ja olla itselleen rehellinen. Kiitos Nousiaisen Teresan tippien, on aika aloittaa uusi kausi. Luoda itselleni ihan oikea pelikassa ja pelata sen mukaan. Jos se loppuu, taitaa olla parempi siirtyä kuvioluisteluun ja ringetteen. Ilmoitan kyllä sitten, milloin ringette-treenit alkavat ;)

Rspct,
Aleksi


2 kommenttia.


« Takaisin blogin etusivulle