Suomalainen urheilu, viihde & kulttuuri tarvitsevat uusia tuulia

17.6.2009

Urheilu, kulttuuri ja pokeri tietenkin. Kaikki nämä ja moni muu kuuluu Unibetin laajaan arsenaaliin. Unibet jatkoi tällä viikolla vahvaa tulemistaan Suomessa sponsoroimalla näkyvästi nuorten futareitten EM-kisalähetyksiä kanavalla TV5, joka on ansiokkaasti tuonut iloksemme ilmaisia huippulähetyksiä.

Unibet on tullut Suomeen vahvasti ja varmasti jäädäkseen. Keneltäkään, joka seuraa suomalaista urheilu-, viihde-, tai pokerimaailmaa ei ole varmasti jäänyt Unibet huomaamatta. Ja meitä on aika monta, miljoonia. Viime viikkoihin on mahtunut pari isoakin täräytystä. Ensin Mannerheim-elokuvan pääkumppanuus, heti perään nuorten EM-kisat. Mitä seuraavaksi, tässä monopolin luvatussa maassa?

Oli mahtavaa nähdä kerrankin suomalainen kisastudio ja urheilulähetys, jossa on selkeästi kiinnitetty huomiota sponsorin näkyvyyteen ja sulautettu se mainiosti teemaan sopivaksi. Vihreä verka ja Unibetin vihreä ilme sopivat upeasti yhteen. Mainonnan voi istuttaa lähetykseen myös tyylikkäästi ja ammattitaitoisesti. Liian usein näemme lähetyksiä, joissa kumppanin tarrat on lätkitty sinne tänne a la kärpäslätkä. Ehkä joskus vielä väärin päin... Aina ei sponsoreita edes ole. Joskus niitä ei voida ottaa.

Myös avoin keskustelu eri vedonlyöntiyhtiöiden kertoimista sopii urheilulähetykseen ja antaa katsojalle vapauden valita. Suomessa sitä voi ikävä kyllä harrastaa liian harvoin, vielä. Keneltä avoin keskustelu on pois? Ei keneltäkään. Ei etenkään katsojilta. Ja kenelle urheilua tehdään? Niinpä, katsojille eli maksajille.


Urheilu ja sponsorointi ovat muuttuneet

Nykypäivän huippu-urheiluun kuuluu olennaisesti kaupallisuus. Sitä ei kai kukaan, ei edes suurinkaan juudas voi kieltää. Ennen urheiltiin urheilun vuoksi... Ei siitä saatu palkkaa... No ei saatu ei. Ennen oli ennen, nyt on nyt. Urheilu on viihdettä, viihde on urheilua. Molemmat ovat kaupallisia, that's it.

Ennen sponsorointi keskittyi enemmän tukemiseen ja hyväntekeveväisyyten. Jos Paavon konepajan johtajan sydäntä lähellä oli hiihto, lantit laitettiin hiihtoon. Jos sieltä tuli jotain takaisin, ihan kiva, mutta se oli toissijainen seikka valtaosissa tapauksista. Pääasia, että Harri sai hiihtää tarra hihassa ja Paavo sai katsoa.

Tänä päivänä jopa pk-yrityksissä on vaikeuksia tukea johdon mieleisiä lajeja, jos niistä ei synny selkeää vastavaikutusta - hyötyä omaan bisnekseen. Ja se on täysin ymmärrettävää. Sitä kutsutaan sponsoroinniksi, tai pikemminkin kumppanuudeksi. Molemmat tukevat ja edesauttavat toistensa toimintaa, synnyttävät symbioosin, jopa avioliiton. Aivan kuten Nike & Jordan, tai kuten HIFK & Koff.

Avoimuus on mahdollisuus, ei uhka

Suomalaiseen huippu-urheiluun kuuluu avoin kilpailu. Yhtä lailla sen soisi kuuluvan suomalaisen huippu-urheilun sponsorointiin. Toivottavasti suomalainen huippu-urheilu saa joskus nauttia myös avoimesta sponsorikilpailusta yli maan rajojen. Se olisi pelaajien, katsojien ja sponsoroijien etu.

Miksi me suomalaiset koemme uudet tulijat niin monesti ainoastaan uhaksi, emmekä mahdollisuudeksi? Annan yhden esimerkin korismaailmasta, jonka tunnen läpikotaisin. Honka palkkasi vuonna 2000 päävalmentajakseen Jugoslavia-taustaisen Mihailo Pavicevicin. Koripallon mekasssa ansioitunut, härmään lähes kielitaidottomana tullut "Pajo" on sen jälkeen valmentanut Hongan viiteen SM-kultaan, ja hänen käsistään lähti maailmalle myös muuan Petteri Koponen. Onko kultasormea kysytty lajiliiton päävalmentajaksi tai edes kouluttajaksi? No ei tietenkään ole. Mitä, jos suomalainen lätkävalmentaja lähtisi ex-jugoihin? Niinpä, häntä kierrätettäisiin siellä hullun lailla ja paikalliset pyrkisivät imemään hänestä kaiken opin irti. Ainakin korisväellä olisi syytä miettiä, mitä on tullut tehtyä. Jalkapallossa ja jääkiekossa ollaan onneksi tätä asiaa jo mietitty sekä toteutettu. Kansainvälisyys avartaa.

Ruotsalaiset manipuloivat Paavo Nurmen ammattilaistuomion ja kilpailukiellon. Paras ei saanut enää kilpailla. Nyt omien sanojensa mukaan suomalaisten ja suomalaisen huippu-urheilun asiaa ajava taho tekee täysin samaa. Pitää kiinni omistaan hinnalla millä hyvänsä. Tällä hetkellä, ikävä kyllä, kiinnipitäminen koituu pitkässä juoksussa suomalaisen huippu-urheilun tuhoksi monellakin saralla.

Yksilöurheilijat saattavat pysyä kisassa jotenkin mukana. Isojen lajien, kuten jalkapallon, koripallon tai lentopallon seurajoukkueiden on mahdotonta kilpailla kansainvälisesti. Sponsorieurot vedonlyönnin saralla on sidottu monopoliin ja monopoli sanelee säännöt. Esimerkiksi Suomen Korisliiga saa muutaman kymppitonnin monopolilta, jolla he sitovat kätensä kiltisti. Mutta kun näin meillä on aina tehty... Niinpä, ja missä ollaan nyt? Yksittäinen joukkue saisi helposti saman, jos kilpailu olisi avointa. Nykymenolla HJK:n sensaatiomainen Mestarien Liiga paikka on yhä kauemmas jäävä muisto. Ja älkää ymmärtäkö väärin. Toki suomalaisen huippu-urheilun kehitykseen liittyy myös aika monta muuta tekijää, kuin pelkkä sponsorointi. Todella monta. Mutta miksi hankaloittaa kansainvälistä kilpailukykyämme sen enempää? Populaatiomme pienuus asettaa jo tarpeeksi rajoja.

Mielenkiinnolla odotan, mikä lajiliitto tai seurataho herää ensimmäisenä Ruususen unestaan. Tappara kolkutteli jo portteja, samoin MIFK. Herätys, Rannanjärvi on kuollut. Vetäkää käkikellonne nykyaikaan. Tanska veti jo, kohta vetää Ruotsi. Mutta, meillähän on tapana tulla perässä muutaman kymmenen vuoden päästä, kuten Euroviisuissa.

Kilpailu kehittää

Monopoli tekee myös paljon hyvää, eikä se yhteinen hyvä siitä katoaisi, jos rautaesirippu avattaisiin. Saisimme markkinoille uusia toimijoita, uudistetuilla pelisäännöillä. Ja nyt en puhu ainoastaan uusista sponsorirahoista. Ne olisivat vain pieni osa uutta kakkua. Uudet vastuulliset toimijat kantaisivat kortensa myös yhteiskunnalliseen hyvään, ja samalla puskisivat kaavoihin kangistunutta elefanttia uusiutumaan ja kilpailemaan. Aivan kuten Tanskassa tulee tapahtumaan ja Englannissa on jo tapahtunut. Sitä kutsutaan vastuullisten toimijoiden lisenssijärjestelmäksi, vapaaksi markkinataloudeksi ja 2000-luvuksi. Voittajina uudessa mallissa ovat ainakin urheilu, viihde, kulttuuri ja katsojat. Aika moni muukin.

Globaalissa urheilussa paras voittaa. Suomalaisessa urheilussa paras suomalainen voittaa. Globaalissa sponsoroinnissa paras voittaa. Suomalaisessa sponsoroinnissa voittaa laki. Ei urheilu, eikä katsoja.


Nauttikaa juhannuksesta ja tsemppiä pikku-huuhkajille,
Aleksi